Vuonna 1879 järjestettiin Tampereen WPK:n toimesta ensimmäiset soutukilpailut Tampereella. Juhlistaakseen tämän erityisen virstanpylvään satavuotispäivää päättivät joukko Tampereen upeisiin vesistöihin ihastuneita miehiä järjestää heinäkuussa 1979 ensimmäisen Pirkan Soudun. Idean todelliset isät löytyivät Aamulehden konttorista, jonka takahuoneessa Matti Kaatiala ja Pentti Lähteenmäki yhdessä Tampereen VPK:n Pekka Laaksosen, Tampereen Taivaltajien Matti Varvion ja Takon Soutajien Reima Keson, Timo Juojärven ja Turkka Virtasen kanssa kirjasivat ylös tapahtuman ensimmäiset suunnitelmat. Tarkoituksena oli saada ihmiset terveellisen kuntoharrastuksen pariin nauttimaan Tampereen upeista järvimaisemista, tehdä Sulkavan soutujen tyylinen massatapahtuma, mutta tuoda se keskelle kaupunkia. Pitkän tähtäimen suunnitelmana miehillä oli myös kuntoilun neliapila Pirkan Kierros; keskikesäisen tapahtuman lisääminen Pirkan Hiihdon, Hölkän ja Pyöräilyn rinnalle oli alkusysäys seuraavana vuonna järjestetylle historian ensimmäiselle Pirkan Kierrokselle.
Sekä Sulkavalla että Tampereella hyväksyttiin kirkkoveneet mukaan pienpuuveneiden rinnalle kilpailemaan 80-luvulle tultaessa. Aivan ensimmäisenä vuonna Pirkassa kirkkoveneet soutivat pelkästään retkisarjassa. 1980, 1981 ja 1982 Pyhäjärven herruuteen souti Kurun VPK, kunnes viimein 1983 joukkue koki karvaan tappion. Aiheesta kertoo parhaiten suora lainaus Kurun sanomien uutisoinnista torstaina heinäkuun 28. päivänä:
”…Alkukiihdytyksen jälkeen joukkue hiukan oudoksui, kun teiskolaiset eivät jääneetkään kuin seisomaan. Tunnelma oli lähinnä tyrmistynyt kun Teiskon vene vääjäämättömästi hivuttautui edelle.
Rajasalmen sillalle asti kurulaiset sinnittelivät perässä, mutta sitten teiskolaiset repäisivät ja kuin seisomaan jäivät kurulaiset.
Perämiehen paikalla istunut kunnanjohtaja Jaakko Hakala näki parhaiten koko kauheuden ja alkuun hän yrittikin rauhoittaa, ettei eroa ole kuin muutamia kymmeniä metrejä, vaikka kaulaa oli jo satakunta metriä. Kun sitten yksi toisensa jälkeen kurkki olkansa yli ja näki tilanteen, ote herposi ja teiskolaiset karkasivat lopullisesti yli kymmenen minuutin voittoon…
…Kun kurulaiset rantautuivat Sarviksen laituriin, ilmeet olivat kuin koko kilvassa oli jääty viimeiseksi. Tappiota ei yksinkertaisesti käsitetty- – Suotta upotettiin vene ja liotettiin niin pitkään, selitti joku. Liottamisen ansiosta vene ei vuotanut, mutta nyt se kuulemma ui liian syvässä ja oli hidas. Yhdeksi syyksi nähtiin väärä lastaus eli vene kynti. Selitykseksi ei riittänyt, että perämies Hakala on laihtunut pari kiloa.
Pikkuhiljaa totuus kuitenkin valkeni ja miehet käsittivät, että suurin syy taisi olla harjoittelemattomuus. Soutukin meni sen verran sekatahtiin, että lääkkeeksi mietittiin jo jonkinlaista välivipua airosta airoon, jotta rytmi säilyisi…”
40 vuoden aikana tapahtumaa on järjestetty kolmessa eri paikassa. Eteläpuistosta (veneidenlasku tapahtui Sarvikselta) siirryttiin Rosendahlin rantaan 1995 ja vuodesta 1998 lähtien tapahtumapaikkana on toiminut Hatanpään Soutukeskus. Kymmenen vuotta sitten silloisen puheenjohtaja Pekka Petäjäniemen mukaan:
”..Hatanpäätä parempaa paikkaa on vaikea Tampereella – ja ehkä koko Suomessakin – kuvitella. On pysäköintitilaa, hyvät toimistotilat ja vesillelaskupaikat sekä tiivis tunnelma..”
Viranomaisten vaatimukset vesivalvontaveneiden määrän lisäämisestä olivat suurena syynä siihen, että vuodesta 2003 lähtien siirryttiin alkuperäiseltä Luodon saaren kiertävältä reitiltä käymään kahdesti Rajasalmen sillalla. Toinen syy oli silloinen Tampereen Läntisen ohitustien rakentaminen vuosina 2003–2004, joka vaikeutti sillan alitusta. Uusi reitti palveli katsojia, jotka saivat nyt Soutukeskuksen rannassa jännittää myös puolimatkan tilannetta. ”Ei koskaan enää alkuperäiselle reitille” julistettiin koko 2000-luvun alku, kunnes vuonna 2012 pyörrettiin kaikki entiset päätökset. Kirkkoveneiden määrä oli vähentynyt niin, että kaikki mukana olevat veneet GPS-laittein varustamalla saatiin vesiturvallisuus ja valvontaseuranta kuntoon ilman turvaveneiden määrän lisäämistä. Siitä lähtien kirkkoveneet ovat jälleen navigoineet Luodon saaren kapeikoissa ja katsojat jännittäneet tilannetta reaaliajassa netin välityksellä. Pienvenesarjojen osalta reitti on muuttunut myös 2000-luvulla. Vuonna 2010 myrskysäällä pienveneet kiersivät ankaran tuulen johdosta kolmesti Viikinsaaren (samaisena vuonna kirkkoveneet matkasivat Rajasalmen sillalle vain kerran). Tämän jälkeen pienveneiden matkaksi vakiintui turvallisempi Selkäsaaren kiertävä reitti, joka kierretään kahdesti. Reitin pituus laskettiin aluksi virallisten veneväylien myötä 26 kilometriksi ja korjattiin sitten soutujäljen perusteella nykyiseksi 25 kilometriksi. Vuodesta 2012 lähtien järjestetyn Airon Män -sarjan eli lasikuituisella mökkipaatilla yksinsoudetun reitin pituus on 12,5 km, samoin puuveneiden SM-soutujen nuorten sarjoilla.
Parhaimmillaan yli 10 000 osallistujaa kerännyt Sulkavan suursoudut on ylivoimaisesti Suomen suurin soututapahtuma. Kaupunkiympäristössä järjestettävistä soututapahtumista Pirkan Soutu on kiistaton ykkönen. Kuten Sulkavalla on Pirkan Soudunkin suurin haaste osallistujamäärä. Lajin suosio on hiipunut ja 2000-luvun alkuun kantanut ns. kirkkovenebuumi taittunut. Pienvenesoudun harrastuksessa on välinehaaste; ennen harrastuksen aloittamista pitäisi jo satsata kalliiseen veneeseen, eikä kokeilukappaleita ole saatavilla. Kirkkovenejoukkueille haasteena on veneen vuokraaminen, sen kuljetus lähtöpaikalle, asiantuntevan tai edes asiansa osaavan perämiehen löytäminen sekä kokonaisen venekunnan sitouttaminen mukanaoloon. Pirkan Soudussa tähänastinen aallonpohja koettiin vuonna 2008, jolloin 30. juhlavuoden osallistujamääräksi kirjattiin 825. Viimeisten kymmenen vuoden aikana onkin tehty töitä sen eteen, että luku nousee ja pysyy tuhannen paremmalla puolella. Vuodesta 2009 lähtien on Kirkkoveneiden Toinen Aalto antanut yksittäisille soutajille loistavan mahdollisuuden päästä tutustumaan kirkkovenesoudun saloihin. Toisen Aallon idea on yksinkertaisesti poistaa kaikki edellä luetellut haasteet kirkkovenejoukkueen tieltä. Järjestäjä vuokraa aamupäivän kirkkovenejoukkueilta sekä veneet että asiantuntevat perämiehet ja iltapäivällä soutajat pääsevät nauttimaan Suomen parhaimmista kirkkovenekalustoista ja perämiehistä. Toisinaan toisilleen entuudestaan täysin vieraat soutajat ovat intoutuneet sellaisiin tuloksiin, että aamupäivällä mukana olleet soutuseurat ovat saaneet kurulaisten tavoin etsiä syytä huonommalle loppuajalle. Toki suuri osa Toisenkin Aallon venekunnista on omia 14-henkisiä joukkueita, mutta yhtä lailla se palvelee yksittäistä soutajaa sekä pienempiä ryhmiä.
Pirkan Soudun järjestelyoikeudet omistaa Hämeen Liikunta ja Urheilu. Varsinaisena järjestäjänä vuoteen 2004 asti toimi seurayhtymä, jonka pitkäaikaisia jäsenseuroja olivat Tampereen VPK:n, Tampereen Taivaltajien ja Takon Soutajien lisäksi mm. Nokian Veneilijät, Näsijärven Purjehdusseura, Tampereen Meripelastusyhdistys, Tampereen Pursiseura. Vuosittaisista tulosvihkosista löytyy myös merkintöjä mm. Rantaperkiön Iskun, Tampereen Poliisiurheilijoiden ja Suomen Bokserikoirayhdistyksen mukanaolosta. Vuonna 2005 järjestelyvastuu siirtyi yksin Takon Soutajille. Edellä mainittujen veneseurojen mukanaolo vesivalvojina on edelleenkin asia, joka mahdollistaa tapahtuman turvallisen järjestämisen. Aamulehden apu markkinoinnissa, tiedottamisessa sekä järjestelytoiminnassa on Soudun alkutaipaleella ollut merkittävä ja yhä vieläkin lehti koetaan ikään kuin tapahtuman omana kummina, joka seuraa nyt jo keski-ikäiseksi kasvanutta kummilastaan sivusta.
Järjestelyvastuussa olevien seurojen ja tulosluetteloiden takaa löytyvät Ihmiset, joille kuuluu isoin kiitos tapahtuman 40-kertaisesta taipaleesta. Alkuperäisistä ideanikkareista Pekka Laaksonen ja Turkka Virtanen ovat kaikkien näiden vuosien aikana olleet vahvasti mukana järjestelyissä. Yhdessä 17 muun Rautakouran kanssa he ovat myös osallistuneet kaikkiin 39 jo järjestettyyn Pirkan Soutuun. Vuosien varrella toimineet järjestelytoimikunnan jäsenet, vastuuvetäjät, seurojen aktiivit ja vapaaehtoistoimijat ovat Pirkan Soudun sydän. Onpa mukana niitäkin toimijoita, jotka ovat olleet mukana vauvaikäisistä lähtien. Yksittäisistä osallistujista ja kirkkovenejoukkueista useat ovat olleet yhtä lailla mukana souduissa jo vuosikymmenten ajan. Lähes poikkeuksetta aurinkoisen sään saaneessa tapahtumassa on aistittavissa jälleennäkemisen riemu, kun tuttavat vuosien varrelta kohtaavat. Tähän tunnelmaan on helppo sujahtaa myös ensikertalaisten; tapahtumassa on hieno henki.
Kun takana on jo liki 40 vuotta, mahtuu mukaan myös haikeita tarinoita. Vuosien saatossa monet tulosluettelon lehdiltä löytyvät ystävät ovat lähteneet viimeiselle matkalleen. Heidän muistonsa on kuitenkin vahvasti läsnä joka vuosi lähtölaukauksen kajahtaessa Viinikanlahdella.
Pirkan Soudun historiasta löytyy kaksi tunnelmapalaa Youtube-videoina. Ensimmäisestä linkistä löytyy uutispätkä tapahtumasta vuodelta 1979. Toinen video kuvattiin kesällä 2013, kun TV-ohjelma Navigare vieraili Pirkan Soudussa.
Pirkan Soutu 1979 https://www.youtube.com/watch?v=ZuQGTzGVFlU
Navigare TV Pirkan Soutu 2013 https://www.youtube.com/watch?v=UQ-iZYC3d3k&t=4s
Artikkelikuvassa reittikartta vuodelta 1984. Kun miehet oli rautaa, soudettiin sata kilometriä…
